Alkaako euro ahdistaa?
Olen järjestelmällisesti ollut sitä mieltä, että euro on ollut Suomelle hyvä asia ja tukenut meitä maailman nykyisissä vaikeuksissa. Euroon menoa mietittäessä sanoin kylläkin, että metsäteollisuudelle on kova paikka, kun tuotteiden maailmanmarkkinahinnat ja dollari ovat yhtä aikaa halpoja. Tämä on osoittautunut todeksi, mutta tähän asti muun kansantalouden vahva kehitys on kompensoinut metsäteollisuuden vaikeudet.
Nyt kuitenkin tulee mieleen, että euro voi lähiaikona alkaa ahdistaa. Valuutat ympärillämme devalvoituvat. Suomalaisten tuotteiden kilpailukyky näiden maiden markkinoilla heikkenee ja niiden tuotteet ovat maailmanmarkkinoilla omiamme kilpailukykyisempiä. Rautaruukin Sakari Tamminen sanoi eilessä Kauppalehdessä tuotantoa siirtyvän nyt Euroopan sisällä heikkojen valuuttojen maihin. Pohjoismaat, Baltia ja Venäjä hyötyvät nyt heikosta valuutasta. Pitää tosin muistaa, että köyhtymisellä on tuntuvat haittapuolensakin!
Varsinainen uhkaskenaario tulee kuitenkin Amerikasta. Ihan vakavasti otettavat eknomistit sanovat USA:n joutuvan turvautumaan setelirahoitukseen. Painokoneen pyörittäminen kovemmalla vauhdilla keventäisi kätevästi vastuita, jotka USA:lla nimenomaan on omassa valuutassa. Hehän ovat lainnanneet takaisin arabimaiden ja Kiinan USA:n viennillään hankkimat taalat.
Kysyin lauantaina Aktian pääeknomisti Timo Tyrväiseltä, onko USA:n setelirahoituksen vaara todellinen. Hänen mukaansa se ei ole. Perustelu oli kuitenkin mietteitä herättävä. Se oli, että se ei nyt olleenkaan sopisi Obaman ja hänen keskeisten talousmiestensä linjauksiin. Kyynisesti ajattelin, että kautta maailman sivu on tehty tai ajauduttu tekemään asioita, jotka eivät itse kunkin linjaan sovi.
Jos taala lähtisi USA:n kiihtyvän inflaation myötä putoamaan, olisi eurossa olo hankalaa. Suomi ei nyt kuitenkaan putoisi kyydistä, mutta miten kävisi heikkojen eurotalouksien. Kauhuskenaarioita kannattaa aina miettiä, sillä vaikka niiden toteutuminen ei olisi todennäköistä, se on kuitenkin mahdollísta.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
On erittäin tervettä, että metsäteollisuuden vaikeuksia ei aina voida korjata veronmaksajien kukkarosta kuten aikaisemmin tehtiin devalvoimalla Suomen markka. Metsäteollisuus on nyt pudotettu pyhästä erikoisasemasta muiden "kuolevaisten" yritysten joukkoon, ja sekä sen omistajien että työntekijöiden on parasta sopeutua tilanteeseen. Enää ei ole varaa maksaa sen paremmin miljoonaosinkoja osakkeiden päällä istuvalle omistajaporholle sen paremmin kuin 4000 euron kuukausiliksaa paperikoneen valvomossa kahvia juovalle duunarillekaan.
Rahan painamisen kiihdyttäminen Yhdysvalloissa on tuhon tie, mutta se on sitä nimenomaan Yhdysvalloille - ei muulle maailmalle. Ei yksikään valtio voi tuhota toisten valtioiden taloutta painamalla rahaa ylen määrin. Se voi tuhota vain oman taloutensa.
Ei Esa ahdista euro, mutta olihan suomella markan aikana paljoen enemmän omaa talouspoliittista päätösvaltaa ja keinovalikoimia.
Nyt devalvaatio pitäisi tehdä palkkoja alentamalla. Tosin Vanhanen puhui aivan päinvastaiseen suuntaa kuukausi sitten.
Tämän hetkistä käsitystä Vanhasen talouspoliittisesta linjasta ei tiedä Erkkikään.
Siis Liikasen Eki.
Sehän on ilmiselvää että eurooppa tulee seuraamaan USAn esimerkkiä laman kurimuksesta pois pääsemiseen, muita realistisia vaihtoehtoja nyt vain ei ole. USAssa on jo nyt tosiasiallisesti turvauduttu setelirahoitukseen FEDin rahoittaessa valtiota suoraan. Samaan tullaan menemään myös EUssa, kyse on vain ajankohdasta.
Setelirahoituksen tarkoitus on tietenkin dilutoida velat. Ikävä puoli on se, että se dilutoi myös eläkkeet. Ilman velkojen anteeksiantoa ei voida kuitenkaan enää tämän monopolipelin uutta kierrosta pelata.
Onko Esa Härmälän mielestä euroalue optimaalinen valuutta-alue, esimerkiksi Kreikassa tai Italiassa?
Mitäs sitten tehdään, jos Saksa kyllästyy tähän EU-menoon esim. Kreikkaan ja Italiaan? Ei Espanjassakaan tilanne ole kadehdittava? Suomen valtion rahat joka tapauksessa loppuvat, jos naapurimaidemme ja Baltianmaiden sekä Euron ulkopuolella olevien EU-maiden valuuttojen devalvoituminen euroon nähden jatkuu. Mihin lypsetään sen jälkeen esimerkiksi maatalouden ylijäämät? Miten vastaamme naapuriemme ja bulkkituotannon halpamaiden (idän uudet EU-maat) hintakilpailuun? Palkkojen devalvoiminen muutamalla prosentilla ei tällöin tule riittämään. Ehkä ruotsalaiset ostavat loputkin Suomen vientiteollisuudesta. Pankit on OP-Pohjola ryhmää lukuunottamatta myyty jo ulkomaille ja pian terveydenhoitojärjstelmämmekin?
Timo Tyrväinen ei kyllä minusta ole sen tason kaveri, joka pystyy ennustamaan tulevaisuutta kovinkaan kauas omasta pankistaan.
Mitä Tapio tarkoitat tuolla kommentillasi:
"Onko Esa Härmälän mielestä euroalue optimaalinen valuutta-alue, esimerkiksi Kreikassa tai Italiassa?"
Ei tässä nyt kannata lähteä yhtään mitään hötkyilemään, me olemme jo virran vietävinä. Nyt vain katsomme, mihin virta vie ja teemme sitten sen mukaisia johtopäätöksiä. (Jos pystymme.)
Ei tässä nyt kenelläkään ole mitään taikasauvaa taikoa kaikki taas "hyväksi." Jos tästä enää mitään hyvää seuraa, niin sen laatu saattaa poiketa huomattavasti tähän saakka opitusta "hyvästä."
Eeva V.
Rahaunionin perustaminen liittyy aina ajatukseen siitä, että unioniin liittyvät maat tai alueet tarvitsevat vakautukseksi yhteisen rahapolitiikan, jolloin ei ole montaa spekuloitavaa vaihtotasetta erikseen, jolloin alueiden korkotasot muodostuvat vaihteleviksi ja erikorkoisiksi.
http://clusty.com/search?input-form=clusty-simple&v%3Asources=webplus&qu...
http://clusty.com/search?input-form=clusty-simple&v%3Asources=webplus&qu...
Kysymykseni tarkoituksena oli tarjota Agroman entiselle myyntipäällikölle, MTK:n entiselle puheenjohtajalle ja EFMA:n johtajalle mahdollisuus esittää oma näkemyksensä EMU:sta.
EFMAn johtajana hänellä on varmaan näkemystä asiasta niin kuin entisenä MTK:n puheenjohtajanakin, koska MTK on lähellä Metsäliittoa ja m-Realia sekä samalla Suomen markan syklejä sekä myös metsäteollisuuden rakennemuutosta.
Sinänsä pelkkä talousteoreettinen kysymys sisälsi oikeastaan aivan kaiken, joka Suomessa huolestuttaa metsäteollisuuden alasajosta, maa- ja metsätalouden tilaan ERM II-maiden valuuttojen devalvoitumiseen (Latvia, Liettua ja Viro) sekä Itä-Euroopan valuuttojen devalvoitumiseen (Ukraina. Venäjä jne.) kuin myös siihen, mitkä ovat Kreikan ja Italian edellytykset pysyä EMU:ssa.
Maatalouden piiristä tuleva Euroopan parlamentin jäsen, tässä tapauksessa Kyösti Virrankosken seuraaja, on yksi ehkä Suomen kaikkein tärkeimmistä Euroopan parlamentin jäsenten paikoista.
Tästä Esa Härmälän lisäksi kilpailee Pekka Myllymäki, jonka näkemykset olisivat myös mielenkiintoisia EU:a ja EMU:a koskevista asioista.
Keskittykäähän nyt ydinkysymykseen: mistä rahat toheloiden tuhlailuun. Nordeakin pistää pystyyn osakeannin, kun oma pääoma on loppunut. Taas haetaan kansalta rahaa kuten KOP:n ja SYP:N aikoihin.
Itsekin olin mukan taloustalkoissa ja ostin osakkeita, joiden arvo putosi seuraavana päivänä lähes nollaan. Pankinjohtaja neuvoi.
Suomi seisoo metsäteollisuuden jaloilla, mutta ei pankinjohtajan rahoilla. Pankin lainaavat ulos muiden rahaa.
Euro on tuonut vakautta talouspolitiikkaan. Metsäyhtiöt on palautettu markkahuumastaan takaisin lattialle. Oikeistohallituksen toimet ovat todellinen uhka Suomelle. Tulonsiirrot rikkaille ja omistavalle luokalle ovat saaneet aikaan ennennäkemättömän köyhyyden. Alimmilla palkoilla työskentelevät eivät saa mitään edes toimeentuloluukulta pakolaisten netotessa keskiluokan palkkoja vastaavia summia. SATA-komitean välimietintö vesitettiin siirtämällä korotukset vaalien alle taktisista syistä. Leipäjonot vain pitenevät. Kansa kärsii, mutta oppiiko se mitään? Seuraavissa vaaleissa se nähdään.
"Euro on tuonut vakautta talouspolitiikkaan. Metsäyhtiöt on palautettu markkahuumastaan takaisin lattialle. "
Lattialle paluu johtui hinta/aluekartellien loppumisesta. Kun tuo pahuksen EU ei salli niitä.
Nyt se sitten aletaan nähdä, mihin me tämän brysselinruplan kanssa joudumme. Kyllä se niin kauan hyvin menee, kun on korkeasuhdanne.
Minulle ei ole tähän päivään mennessä valjennut, että miksi me emme voineet jatkaa sitä rahapolitiikkaa, joka meillä vallitsi 90-luvulla vahvan markan ja kiinteän valuuttakurssipolitiikan ja rahaliitto EMUn välisenä aikana. Tarkoitan siis kelluvan markan vuosia 93-99. Milloin Suomessa on nähty kovempi talouskasvu kuin noina vuosina olkoonkin että silloin oltiin nousemassa syvästä taantumasta? Miksi oma raha- ja itsenäinen, kelluvaan valuuttakurssiin perustuva rahapolitiikka piti hylätä? Miksi se ei toimisi meillä yhtä hyvin kuin Ruotsissa?
Suurempi ongelma kun euro-ahdistus on Suomessa kuitenkin nyt tilanne että kulttuurimme sulkeutuu ja moniarvoisuus muuttuu suvaitsemattomuudeksi sekä monokulttuurisuudeksi. Siinä kauhu-skenaariossa olemme pian jonkun suurvaltion orja teollisuuskylä. Kun nyt koko globaalitalous hakee uutta asentoa niin uskon kuitenkin että euro-perhe on se jossa me voimme yhdessä hakea uutta kokonaisvaltaista "katetta" rahapolitiikalle ja talousjärjestelmien uskottavuudelle.
^ En ymmärrä, miten Tornbergin kommentti liittyy yhtään mihinkään, erityisesti tämän säikeen aiheeseen. Sisältöä en edes viitsi arvostella. Helenaa iskee kesään mennessä todellisuus kasvoille, kun suvaitsevaisuuslässytys ei johdakaan äänivyöryyn. Ajat muuttuvat.
Härmälältä sen sijaan osuva kirjoitus, vaikka lyhyt onkin.
USA on jo setelirahoituksen varassa. USA:n velka on 355 % BKT:sta ja nousee tänä vuonna 28 % lisää nykyisillä päätöksillä. USA:n liittovltio on konkurssissa eikä Obaman miehillä ole selvää suunnitelmaa, kuinka pelastaa maa.
Lähde: Deutche Bloomberg
Se EURO !
Kannatin sitä itsekin vielä vähän aioka sitten, mutta sitten sain
selville että:
1. Saksan vienti on kärsinyrt vahvan euron vuoksi
2. pitkä liuta tutkijoita on analysoinut että yhteinen, useamman
valtion valuutta ei säily hengissä ilman että alueesta tehdään yksi
yhtenäinen valtio !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Tästäkin kummallisuudesta tulen kohtapuoliin kerotmaan tarkemmin sivulla www.selkoteksti.vuodatus.net (lue numerojärjestyksessä) ...
Rahaunionin perustaminen liittyy aina ajatukseen siitä, että unioniin liittyvät maat tai alueet tarvitsevat vakautukseksi yhteisen rahapolitiikan, jolloin ei ole montaa spekuloitavaa vaihtotasetta erikseen, jolloin alueiden korkotasot muodostuvat vaihteleviksi ja erikorkoisiksi.
http://clusty.com/search?input…Rahaunioni
http://clusty.com/search?input…ion+theory
Kysymykseni tarkoituksena oli tarjota Agroman entiselle myyntipäällikölle, MTK:n entiselle puheenjohtajalle ja EFMA:n johtajalle mahdollisuus esittää oma näkemyksensä EMU:sta.
EFMAn johtajana hänellä on varmaan näkemystä asiasta niin kuin entisenä MTK:n puheenjohtajanakin, koska MTK on lähellä Metsäliittoa ja m-Realia sekä samalla Suomen markan syklejä sekä myös metsäteollisuuden rakennemuutosta.
Sinänsä pelkkä talousteoreettinen kysymys sisälsi oikeastaan aivan kaiken, joka Suomessa huolestuttaa metsäteollisuuden alasajosta, maa- ja metsätalouden tilaan ERM II-maiden valuuttojen devalvoitumiseen (Latvia, Liettua ja Viro) sekä Itä-Euroopan valuuttojen devalvoitumiseen (Ukraina. Venäjä jne.) kuin myös siihen, mitkä ovat Kreikan ja Italian edellytykset pysyä EMU:ssa.
Maatalouden piiristä tuleva Euroopan parlamentin jäsen, tässä tapauksessa Kyösti Virrankosken seuraaja, on yksi ehkä Suomen kaikkein tärkeimmistä Euroopan parlamentin jäsenten paikoista.
Tästä Esa Härmälän lisäksi kilpailee Pekka Myllymäki, jonka näkemykset olisivat myös mielenkiintoisia EU:a ja EMU:a koskevista asioista.
Ehkä EURO-alue hajoaa pohjois-euroon ja etelä-euroon. Eli kasvu-ja vakaussopimuksesta kiinni pitäviin ja pitämättömiin. Etelä-euro antaisi inflaation ja devalvoinnin laukata estottomasti. Pohjois-euro pyrkisi suurempaan vakauteen, mutta kärsisi ensi alkuun devalvaatio-kilpailuissa etelä-euron ja USD:n kanssa.
Suomalaiset, vakaaseen tapaansa, pyrkisivät saamaan molemmista kilpailuista huonot puolet kärsittävikseen.
"Pohjoismaat, Baltia ja Venäjä hyötyvät nyt heikosta valuutasta."
Muistuttaisin tässä kohtaa, että Viron, Liettuan ja Tanskan valuutat on sidottu Euroon sekä Latvian Lati EMR2 koriin, eikä niitä vielä ole devalvoitu. Paineita devalvaatiolle on näkyvissä, etenkin Baltiassa, mutta vielä on hieman aikaista sanoa näiden maiden hyötyvän heikosta valuutasta.

Kommentoi 20 kommenttia